2026-01-16 05:31:00
Taina Halmemies seisoo pellon reunalla kotitilallaan Hankasalmen Niemisjärvellä. Hän osoittaa ylös.
Pellolla kohoaa kaksi jylhää pylvästä. Niissä kulkevat voimajohdot halkovat ilmaa.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid suunnittelee uutta voimajohtoa neljän maakunnan halki. Se toisi Halmemiehen pellolle kaksi pylväsriviä lisää.
– Se olisi kuin kuolinisku suoraan rintaan. Linja tulisi tilan sydämeen. Ei sitä voi ilman kyyneliä miettiä, Halmemies sanoo.
Uusi voimajohtoyhteys on nimeltään Harjulinja.
Noin 200 kilometriä pitkä linja kulkisi Pohjois-Pohjanmaalta Pyhäjärven Murtoperältä Etelä-Savoon Kangasniemen Kauppilaan.
Halmemiehen mailla Fingrid rakentaisi johdon nykyisen voimajohdon rinnalle.
Nykyinen voimalinja vie noin 5,5 hehtaaria Halmemiehen maata. Harjulinja lähes tuplaisi johtoalueen koon. Yhteensä johtoaluetta tulisi 10,5 hehtaaria.
Taina Halmemies näyttää videolla, miten Harjulinja vaikuttaisi hänen kotitilaansa.
Halmemies kertoo, että uuden linjan alle jäisi tilan paras, uudistuskypsä metsämaa. Taloudellisten tappioiden lisäksi Halmemies on huolissaan kotitilansa maisemasta.
– Maisemaa ja sukupolvien työtä ei voi rahalla korvata.
Harjulinja on osa Fingridin Pyhäjärveltä Kouvolaan suunnittelemaa suurta voimajohtohanketta.
Yhtiön mukaan hankkeen tarkoituksena on parantaa kantaverkon käyttövarmuutta ja säilyttää sähkön hinta yhtenäisenä koko Suomessa.
Fingrid on esittänyt Harjulinjalle viisi erilaista reittivaihtoehtoa.
Ely-keskus sai satoja lausuntoja Harjulinjasta
Harjulinjan ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-menettely alkoi viime vuonna. Hanke on herättänyt vastustusta etenkin maanomistajissa.
Pohjois-Savon ely-keskus sai viime vuoden loppuun mennessä lähes 300 lausuntoa ja mielipidettä hankkeesta.
Myös Hankasalmen kunta lähetti elylle lausunnon. Harjulinja kulkee Hankasalmen kautta kaikissa reittivaihtoehdoissa.
Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen on erityisen huolissaan siitä, että Fingrid aikoo rakentaa voimajohdon Hankasalmella lähes kokonaan vanhan johdon rinnalle.
– Johtokäytävästä tulisi todella leveä. Sillä olisi aikamoisia vaikutuksia asumisviihtyisyyteen, maisemaan ja virkistyskäyttöön.
Mäkinen on huolissaan myös siitä, että haitat keskittyvät samoille maanomistajiille, joiden mailla on jo voimalinjoja.
Voimajohtojen reittisuunnittelusta vastaava Pasi Saari Fingridiltä tunnistaa Mäkisen huolen. Hänen mukaansa ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin kokonaan uudella johtokäytävällä.
Uudessa paikassa voimalinja vaatisi lähes sata metriä leveän johtokäytävän.
Fingrid: Harjulinja takaa sähkön riittävyyden ja tasaisen hinnan
Harjulinjan YVA-ohjelmassa ei ole mukana niin sanottua nollavaihtoehtoa, jossa voimajohtoa ei rakennettaisi lainkaan.
Lainsäädäntö edellyttää tällaisen vaihtoehdon tarkastelemista, ellei se ole erityisestä syystä tarpeetonta.
Pasi Saari kertoo, että voimajohdon rakentaminen on välttämätöntä vihreän siirtymän takia.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035.
Se tarkoittaa, että Suomi luopuu uusiutumattoman energian käytöstä. Pohjois-Suomeen rakennetaan uusiutuvaa energiantuotantoa, joka korvaa Etelä-Suomen fossiilisen energiantuotannon.
– Tarvitaan uusia voimajohtoja, jotta voimme siirtää sähköä pohjoisesta etelään. Käyttövarmuus paranee, mitä enemmän on rinnakkaisia voimajohtoyhteyksiä, Saari sanoo.
Sähkömarkkinalaki velvoittaa Fingridiä huolehtimaan, että sähkön hinta pysyy yhtenäisenä koko maassa. Saaren mukaan Fingrid ei voi noudattaa lakisääteistä tehtäväänsä, jos Harjulinjaa ei rakenneta. Fingrid voisi myös joutua rajoittamaan kuluttajien sähkönkäyttöä.
Matti Mäkisen mielestä Fingrid ei voi itse päättää hankkeen välttämättömyydestä. Hänen mukaansa yhtiön pitäisi odottaa Energiaviraston arviota.
Energiavirasto myöntää voimajohdolle hankeluvan YVA-menettelyn jälkeen.
Myös Taina Halmemies toivoo, että hankkeen välttämättömyyttä tarkasteltaisiin uudelleen.
Ympäristövaikutusten lisäksi Halmemiestä huolettavat voimalinjan mahdolliset terveysvaikutukset. Nyt Halmemiehen tilan ohi kulkeva voimalinja on hänen mukaansa aiheuttanut muun muassa migreeniä.
Säteilyturvakeskuksen mukaan ei ole varmuutta siitä, millaisia pitkäaikaisvaikutuksia voimajohtojen magneettikentillä on. Fingridin mukaan johtoalueen ulkopuolella asuminen on turvallista.
Harjulinjan ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistuu arviolta kesällä 2026. Fingrid päättää voimajohdon reitistä aikaisintaan vuonna 2027.
Fingrid aikoo rakentaa johdon vuosina 2030–2032. Hankkeen kustannusarvio on noin 150 miljoonaa euroa.
Aihetta käsiteltiin myös Radio Suomi Lähelläsi -ohjelmassa.
Fingridin voimajohtojen reittisuunnittelusta vastaava asiantuntija Pasi Saari
Taina Halmemies Hankasalmelta vastustaa Harjulinjan rakentamista
Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen
