2026-01-21 22:01:00
15-vuotias Masi Hartikainen oli kolmannella luokalla, kun hän sai ensimmäisen älypuhelimensa. Ensimmäisen ja toisen luokan ajan hänellä oli käytössään vaarin vanha simpukkapuhelin. Se aiheutti toisinaan ulkopuolisuuden tunnetta.
– Moni pelasi pelejä, joita mä en vielä pystynyt pelaamaan. Tuli vähän sellainen fiilis, että mistä nämä kaikki puhuu, kun ei itsellä ollut älypuhelinta.
Masin pikkuveli, nyt 12-vuotias Yki Hartikainen puolestaan sai oman älypuhelimensa jo ensimmäisellä luokalla. Vanhemmat ovat sittemmin todenneet sen olleen virhe.
– Pahaa tekee sivusta seurata, miten vaikea on luopua puhelimesta, jos pitäisi vaikka tehdä läksyjä tai lähteä ulkoilemaan, perheen äiti, Venla Hartikainen sanoo.
Älypuhelimen koukuttavuus on suurin syy siihen, että Hartikaiset aikovat nuorempien lastensa kohdalla lykätä älypuhelimen hankintaa niin pitkälle kuin mahdollista.
Perheen keskimmäiselle, kolmannella luokalla olevalle 9-vuotiaalle Sakri Hartikaiselle on hankittu älykello.
– Hän piirtää, rakentaa legoilla ja tekee paljon sellaista normaalia lapsen toimintaa, kun hänen vanhemmat veljensä ovat aika paljon somessa, Venla Hartikainen vertaa.
THL tiukensi suosituksiaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tänään 0–13-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnatut digisuositukset.
Päivitettyjen suositusten mukaan alle 13-vuotiaille ei suositella älypuhelimia lainkaan, eivätkä alle 13-vuotiaat saisi käyttää sosiaalisen median palveluita.
Syksyllä julkaistussa, suositusten luonnoksessa puhuttiin vielä pelkästä sosiaalisen median kieltämisestä. Luonnos keräsi poikkeuksellisen paljon, yli 6 000 kommenttia vanhemmilta, joista valtaosa kannatti rajoituksia.
Suositukset kuitenkin tiukentuivat lausuntokierroksella pelkästä somekiellosta myös älypuhelinten rajoittamiseen tutkijoiden ja asiantuntijoiden toiveesta.
THL laatii kuluvan vuoden aikana suositukset myös 14–18-vuotiaille.
Suomessa puhelimet annettiin poikkeuksellisen pienille
Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kertonut esittävänsä, että sosiaalinen media kiellettäisiin Suomessa alle 15-vuotiailta. Valtioneuvoston kansliassa on jo valmisteilla esiselvitys asiasta.
Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo edetä asiassa mahdollisimman ripeästi, vielä tämän hallituskauden aikana.
Jo oli aikakin, toteaa muun muassa somen haittoja tutkinut nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.
– Meillä on ollut käynnissä hallitsematon ihmiskoe. Suomi on ollut digiuskovainen kansa, ja me olemme antaneet puhelimet poikkeuksellisen pienille lapsille. En ole tietoinen, että missään muussa maassa olisi ekaluokkalaisilla ollut omia älypuhelimia, Kosola sanoo.
Kosolan mukaan mahdolliset rajoitukset on tehtävä kerralla kunnolla, kuten Australiassa on toimittu. Australiassa astui joulukuussa voimaan laki, joka kieltää sosiaalisen median alustat alle 16-vuotiailta.
Vastuuta somen rajoittamisesta ei Kosolan mukaan saa jättää vain vanhemmille. Hän varoittaa Tanskan mallista, jossa on tarkoitus kieltää some alle 15-vuotiailta, mutta vanhempien antamalla poikkeusluvalla myös 13-vuotiaat lapset voisivat käyttää sitä.
– Silloin se tosiasiassa tarkoittaa, että ikäraja onkin alhaisempi ja koko idea vesittyy. On tosi tärkeätä, että sama ikäraja todella pätee kaikille, Kosola sanoo.
Vanhemmat heräsivät somen vaaroihin viiveellä
Yle kysyi vanhemmilta, ovatko he tarkoituksella viivyttäneet älypuhelimen hankintaa lapsilleen. 260 vastanneesta melkein kaikki kertoivat lykänneensä tai aikovansa lykätä älypuhelimen ostamista.
Teleoperaattorien mukaan älypuhelimien hankkiminen ekaluokkalaisille on suorastaan romahtanut vain vuodessa.
Myös Silja Kosola on havainnut, että yhä useammat vanhemmat eivät enää halua hankkia pienelle koululaiselle puhelinta.
Myös sosiaalinen media on muuttunut nopeasti. Kosolan mielestä sen haittoihin on reagoitu viiveellä.
– Kun some alkoi, sehän oli todella erilainen kuin nykyään. Ja koska se näyttäytyi meille harmittomana ja kivana juttuna, annoimme lapsille puhelimet niin aikaisin. Nyt olemme heränneet karuun todellisuuteen, että ei näin.
Katso videolta Silja Kosolan neljä pointtia, miksi some on lapsille ja nuorille haitallinen.
Suomessa on ollut Kosolan mukaan myös erilainen tarve ja suhtautuminen lasten älypuhelimiin kuin monissa muissa maissa.
– Lapset ovat iltapäivisin paljon enemmän itsekseen. Ja toisaalta meillä on ollut Nokia, jonka siivittämänä meillä on ollut ehkä paremmat verkkoyhteydet kuin monessa muussa maassa. Puhelimet ovat ikään kuin hiljalleen vyöryneet myös lapsille.
Kansalliset rajoitukset auttavat sekä lapsia että vanhempia
Venla Hartikainen kokee älypuhelimen ja somen kieltämisen lapsilta ajoittain hankalaksi.
– Se on helpointa, jos on jotain kivaa tekemistä tarjota tilalle, mutta melkein pitää olla mietittynä joku muu tekeminen. Jos vaan sanoo, että nyt lopetat ja pistät puhelimen pois, se jää aika tyhjäksi huuteluksi. Siitä tulee äkkiä konfliktitilanne.
Pääministeri Orpon esittämä alle 15-vuotiaiden somekielto saa kannatusta Hartikaisen perheessä. Kansalliset rajoitukset tarjoaisivat Venla Hartikaisen mielestä selkänojaa vanhemmille.
– Mä en ole vain ankea, takapajuinen ja vanhanaikainen vanhempi, joka kieltää kaiken kivan. Voin vedota siihen, että tämä on ihan yleinen linjaus.
15-vuotiasta Masi Hartikaista mahdolliset rajoitukset eivät enää koske, mutta hän ymmärtää syyt niiden taustalla hyvin.
– On ihan hyvä, että someen tulee ikäraja. Siihen jää tosi helposti koukkuun. Kun sinne kerran menee, saattaakin jäädä pariksi tunniksi.
Hän uskoo, että moni nuori haluaisi ehkä lopettaa somen käytön, mutta lopettaminen on vaikeaa kavereiden takia.
– Jos kielto koskee kaikkia ikätovereita, se voi olla helpompaa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
